Talven kauneimpana päivänä ei istuta sisällä ja opiskella, silloin laukataan peltojen keskellä ja ollaan onnellisia ihan kaikesta - ja vielä illalla, kun kävellään hiljaisen kylän pehmeitä katuja, hymyillään liikaa tietämättä tarkkaan edes mille. Keksin naapurintamman olevan niin lemppari kuin hevonen voi olla, ja senkin myötä kaiken olevan niin hyvin täällä. Öisin kohtaan ihmeellisiä päiviä ja sattumia, unet kenties hakee keinoja käsitellä onnellisuutta mutta saa nukkuvan mielen vaan eksymään alitajuntaan. Joka sekin on iloinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti