promises lit up the night

Haimoo, torstai

Maol, perjantai

Koiran kanssa kylässä

22.12.2015, talvipäivänseisaus

Joululoma riitautti minän ja mun pään keskenään, aivan kuten aikaisimpinakin vuosina. Pää ei hetkiin kestä termodynamiikan toista pääsääntöä eikä minä osaa kuin kävellä kilometrikaupalla pimeää metsätietä karjuen sille, että se on tyhmä kun pilaa mun päivät ilman oikeita syitä.

Juuri nyt on kuitenkin kevyt olla, voimakuviot fysiikankirjassa ovat tärkeitä, rauhoittaa laskea eteenpäin. Oppiapa muistamaan maailman vapaus ja kauneus, olemaan oikeinpäin. Joululomahdistukset kuulunee kontrastiin mutta kivoiksi kuuluminen ei tunnetta muuta.

Tarkistin vuodelle tehdyt lupaukset: olen oppinut valitsemaan elämäni itse. Muissa en niinkään onnistunut, mutta ensimmäinen riittää. Riittämättömyys ei muuten saisi olla ruma sana.

Sunnuntaina tykästyin voiman herättämiin, joka veti tämänkin kylän elokuvateatterin melkein täyteen. Joku mun sydämessä saa tieteisfantasiasta ja tähtien katselusta paljon iloa.