Tämänvuotinen joulu taitaa mennä multa vienosti ohitse. Jos aatonaattona on näin aurinkoista ja lumetonta, niin ei joulutunnelma tule eikä tarvitsekaan. Musta ei saa jouluihmistä ellei ole valkoista, eikä se itseasiassa haittaa että joka vuosi ei tule joulua. Alan hyväksyä tämän eteläpohjolan muuttuvan ilmaston. Vuosiluvun vaihtuminen on kivempaa kuin pukkiperinne.
Opettelussa ajatus, ettei ajan laittaminen johonkin ole aina jostain muusta pois. Siis sellaisen eläminen, että aikaverbi on käyttää eikä tuhlata. Myös sitkuttelun lopettaminen. Kiirettömyys. Aika moneksi uudeksi vuodeksi jo ollut tämä sama opettelu, mutta kun tällainen ei hetkessä opi. Konkreettisesti: metsäillä koirien kanssa, istua ponien selässä, lukea, laskea ja kirjoittaa. Katsoa kulttuuritaidetta, pysyä terveenä sen frisbeen avulla, jutella ihmisten kanssa. Pysähtyä ihmettelemään kaunista maailmaa, nähdä kuinka kiehtovaa on, uskaltaa ja oppia uutta. Siinä sivussa elää sovussa ittensä kanssa. Sellaisen vuoden haluan valita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti