Opin paljon uutta tänä viikonloppuna. Kolmessa päivässä tuuli nousi tyynestä 11 metriin sekunnissa, milloin luoviminen alkoi olla oikeasti hauskaa ja vähän hurjaakin, kun vene kallistui niin että hörppi vettä kannelle. Välillä pärskähti kuin saavillinen vettä naamalle, kun oikein aallon huipulta pudottiin. Purjevene ei kuulemma voi kaatua, lupasivat, tai jos kaatuisi niin nousisi samantien oikein päin.
Helsingin edustalla on kivoja satamia ja rantaravintoloita, Suomenlinnassa käytiin tänään ja eilen Kaapelitehtaalta saatiin puolen kilon pullaa tai ainakin se oli tooosi iso. Ehkä tulevaisuudessa pääsee, toivottavasti, merelle enemmän, tässä lajissa on paljon mitä rakastaa. Kuutta solmua ilman yhtään hiilivetypolttoainetta, vain tuulen, veden ja fysiikan lakien ansiosta, vähäsen siistiä. Ymmärrän myös uutta kieltä hieman, sellaista jonka sanastoa ovat vendat, jiipit, harukset, vantit, staagit, kikkataljat, fallikulmat, windexit, fokat ja genuat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti