tiistai 9. toukokuuta 2017

minä olen muistanut sinut


Lukutuntimäärän keskiarvo päivää kohden viime viikoilta varmaan max kaksi, mutta meinaan että tällä osaamisella voin hyvin olla sisällä. Tai vaikka sykkisi viikon vielä kovaa, voin silti olla ensi keväänä yrittämässä uudestaan. Ei lukeminen mitään auta, ainakaan paljoa. Rauhallisella varmuudella sitä on ennenkin rentoiltu viimeiset päivät ennen isoja kokeita ja onnistuttu. Toisenlaisiakin kokemuksia on, ei sillä, mutta kun lukuväsy ei vieläkään ole vaihtunut paniikiksi ja koko hakukevät on ollut kamalan valoisa ja stressitön niin jatkukoon näin. En mä tosissani uskonut, että osaisin noudattaa omaa kieltoani olla ahdistumatta sisäänpääsystä mutta osasinpas sittenkin. Jee.

Toukokuu ja siellä satoi tänäänkin lunta. Lokakuussakin satoi lunta. Joku juhannuskin satoi. Suomessa taitaa olla kolme potentiaalista kuukautta kun lämpötila pysyy nollan yllä ja ei tuu räntää, aika karua.

Ollaan pikkukriisistä toivuttuamme suunniteltu kesäreissua, minä haaveillut Einolan viikosta joka nyt näyttää kyllä jäävän ensi vuoteen, sunnuntaiaamuna käytiin leffassa. Lauantaina Vihdistä päästiin Jäähallin lavalle ja mä mietin miten nämä kadut kaupungin ja kerran rakastin kumpaakin merkitsee niin paljon sitä, kuka mä oon ja mistä mä tuun. Tietää mistä Kela laulaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti