Prahasta kesti aikaa päästä Salzburgiin, kahden päivän sisällä neljänteen maahan. Maisema muuttui kohti vuoria, poimuttumisesta tuli mieleen yläasteen mantsantunnit (me taidettiin opiskella kolme vuotta pelkkiä poimivuoristoja?) ja välillä metsä on mäntyistä kuten kotonakin. Aamupalaa ehdin syödä vasta kuudelta Salzburg-München-junassa, mutta olin ylpeä mun piilossaolevista selviytyjägeeneistä, joiden olemassaolosta en ennen tiennyt. Salzburg oli ihana paikka, valkoinen ja sunnuntai-iltana ystävällinen, valoisa ja Alppien syleilyssä jylhä.
Kiipesin puoleen matkaan suolavuorta ja nautin paikan tunnelmasta. Onni sai vihdoin mut kiinni ja reilausidea alkoi oikeasti vihdoin hymyilyttää kunnolla. Yksin menemisessä on puolensa, kun saan kohdata nolla museota ja nolla vaatekauppaa, ja olla tyytyväinen kolmeen tuntiin ihanassa kaupungissa - joku kun voisi väittää, ettei voi olla niin vähää aikaa jossain maassa. Miksei muka voi?
Retki tähän asti:
Ma 25.7. Vihti-Helsinki-Tallinna
yöllä bussissa Tallinasta Vilnaan
Ti 26.7. Vilna-Krakova
Ke 27.7. - pe 28.7. Krakova
Pe 28.7. - la 29.7. Oswiecim
La 29.7. Oswiecim-Wroclaw
La 29.7. - la 6.8. Wroclaw
La 6.8. Wroclaw-Dresden-Praha
Su 7.8. Praha-Salzburg-München
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti