tiistai 16. elokuuta 2016

ku siihen jäi aikaa


Pakkasin rinkan uudestaan sunnuntai-iltapäivällä ja kävelin tutuksi tulleet kilometrit haubtbahnhofille. Tuttu oli myös nelituntinen Zürichiin, luin ja juttelin miten elämästä ei pidä valita paskaa. Hetkeksi iski huumaava tunne, sellanen kaikki hyvin ja täällä on jotain enemmän -hetki mitä ei osaa selittää. Puolilta öin löytyi irlantikuun mun kanssa jakanut ystävä, ja aamulla heräsin sohvalta jostain Zugin ja Luzernin välimaaston kylästä.

 Maanantaina ajeltiin uimaan kylmään turkoosiin vuorijärveen, mentiin ylös 2100 metriin katsomaan maailmaa ja ajeltiin Bernin serpentiiniteitä, syötiin juustopäärynää ja iltapäivällä sitten Luzerniin lämpimämpään järveen uimaan lisää ja rantapuistoon nukahtamaan alkuillan helteeseen.

Sveitsi on kiva maa, vuoret, metsät ja järvet, punanen valkoristilippu. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa, vaikka viiden euron maksaminen neljästä desistä vettä järkyttikin ei-paikallista kovin. Illalla koitti Euroopan reissun paras hetki, nimittäin suunnan kääntyminen kohti kotia. Ensimmäinen kotimatkan osa alkoi Zürichin tyhjältä asemalta yötä vasten kohti Amsterdamia. 

Retki tähän asti:
Ma 25.7. Vihti-Helsinki-Tallinna
yöllä bussissa Tallinasta Vilnaan
Ti 26.7. Vilna-Krakova
Ke 27.7. - pe 28.7. Krakova
Pe 28.7. - la 29.7. Oswiecim
La 29.7. Oswiecim-Wroclaw
La 29.7. - la 6.8. Wroclaw
La 6.8. Wroclaw-Dresden-Praha
Su 7.8. Praha-Salzburg-München
Su 7.8. - ti 9.8. München
Ti 9.8. - ke 10.8. Geneve
Ke 10.8. - su 14.8. München
La 13.8. Hohenschwangau
Su 14.8. - ma 15.8. Bern, Luzern

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti