Kesäloma on täällä ja oikeasti ei ihan ihan vielä, mutta pointti ei ole siinä vaan siinä, että on kivaa ja saa tehdä enemmän mitä haluaa. Kevätretkipäivä Nuuksiossa oli aurinkoinen, iloinen ja siellä oli hanhiherra. Iltapäivällä muistin ultimaten olevan kesälaji ja heittelyfiilis tuli takaisin.
Oikein pitkästä aikaa mokailin koetehtäviä ihan kunnolla, vaikka oikeasti osasin kaiken. Ärsyttävää, vaan eihän se mitään haittaa mihinkään suuntaan. Optimismi ei kaikkeen riitä.
Oon aatellut lukea kesällä enemmän kirjoja kuin aiemmin. Jokakesäiset seitsemän kertaa tylypahkan tarinat eivät ole listan kärjessä, mutta ehkä niihinkin vielä ehditään? Tai sitten vain luulen, ja se voi olla okei niinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti