tiistai 3. maaliskuuta 2015

"the creative adult is the child who has survived."

otsikon sitaatti Ursula K. Le Guin

Hei maaliskuu on tänään maailman kaunein sana. Viikon päästä saan unohtaa vuodeksi mitoosin, maaekosysteemit ja mendelismin. Yhtenä iltana huomasin, että olen lukenut parhaani mukaan ja se riittää, vaikka kirjaimessa olisi kolme poikkiviivaa yhden sijaan.

Kysyin, miten voi kateellinen jostain, jota ei edes halua. Vastaus on, että ihan hyvin voi olla. Ulkopuolisuus tuntuu pahalle. Onneksi järjestä on välillä apua rasittavan primitiivistenkin tunteiden taltuttamiseen. Jos vielä kateellistuttaa, katson listaa johon kirjoitin kirjoittaminen ratsastaminen opiskelu metsä ja monta muuta sanaa, mitä haluan enemmän kuin kilpaurheilla.

On helppo keksiä käsitteitä, jotka varmasti kiinnostavat. Aivot tunteet psykologia ihmiset ihmisyys ihmissuhteet hormonit lisääntyminen eläimet avaruus aika. On vaikea keksiä työtä, joka varmasti kiinnostaisi. Voisiko uuden oppimisesta saada palkkaa? Palkanalainen koululainen, unelmieni ammatti? Niin onnellinen sitä on muutamista opettajien palautteista koepaperien takana, siitä että joskus osaamiseen pystyy olemaan hetken tyytyväinen. Jopa niin, että esseen uskalsi julkaista blogissa.

Jännää, miten päivän odotetuimmat hetket voivat olla jokainen syömiskerta (avokadot, jugurtti ja mustikat) ja pehmeään lämpimään sänkyyn nukahtaminen. Kaikkein tavallisin on kaikkein rakkainta nyt. Ja metsässä asuvaa onnea kävin taas tervehtimässä. Siellä se lauloi lintujen äänellä vieläkin.


Kävin katsomassa elokuvan ihanasta fyysikosta. Pelkään, että kummallinen fyysikkorakkauteni saa minut luulemaan, että minusta olisi fyysikoksi myös. Koska ei se ole niin, minua vain kiehtoo käsittämätön ja pidän sen käsittävistä ihanista ihmisyksilöistä hassulla tavalla hyvin paljon.

Viikko sitten keskiviikkona kuulin monta luentoa kirjoittamisesta. Idea mennä A-lehtien studiolle leikkimään täysi-ikäistä vaati hieman rohkeutta, mutta uskalsin ja matkustin yksinäni ensimmäistä kertaa metrolla akatemiaan. En oppinut mitään, mitä en olisi koskaan voinut kuvitella kerrottavan. Eihän kirjoittaminen ole vaikeaa. Kirjoita siitä, mikä kiinnostaa, nauti sanoista, ole rohkea. Oivalsin, että oikeastaan eri asioiden opetus on samaa: pidä huolta itsestäsi, siis syö, lepää ja liiku. Ole yksin ja yhdessä. Usko itseesi, ole rohkea, rehellinen ja oma itsesi. Luo rutiineja ja riko niitä. Valitse ajankäyttösi itse ja muista leikkiä. Rakasta elämää. Kyllä, nämä kaikki mainittiin kirjoittajailtapäiväni aikana. Ohjeita voi soveltaa kirjoittamiseen, mihin tahansa muuhun harrastukseen, opiskeluun, työelämään, perhe-elämään, ihan kaikkeen elämään. Kovin kuluneita ne kyllä ovat, mutta eihän se tarkoita ettei niissä olisi perää. Monimutkaisesta tulee yksinkertaista kun sopivasti katsoo. Esimerkiksi:

"Sydämelle elämä on kovin yksinkertaista. Se lyö niin kauan kuin voi. Sitten se pysähtyy."
sitaatti Karl Ove Knausgård


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti