Otsikon lausetta vastaava ajatus on antanut niin paljon hyvää elämän ajatuksiin. Miten tää suuri luonnos (loving Kundera) on niin mieletön ja tahdon tehdä ja elää. Ajatusmaailma vahvistuu uskomaan vapauteen melkein kaikissa muodoissaan, unohtamaan rajoittavat rakenteet ja kasvamaan. Kirjoittanut paperille tavoitteita syksylle - kesän moisista ei tainneet toteutua kuin 2, 4, 6 ja 7 - kohti sitä minää, joka haluan olla ja huomannut yhdeksän omaa periaatetta, joilla tehdä valintoja.
Syksyorientaatiota, pihlajanmarjamaisemasta iloitsemista, järjestöinnostusta ja edaripohdintaa, Laru-reunion minä+kämppä ja lisää kasvikavereita kaupungin kotiin kannettavaksi. Rakastan aamuisia autojutteluita, kahvittelua iskän työpaikalla, ikää jolla ostaa giniä (siitä oon oppinut ihan hurjasti viikossa!) ja oman ajan ottamista kesken tuparien, kävellä pimeään niemen rantaan istumaan, hymnin jälkeen, venetsialaisyössä. Wuosisatamarkkinoilla maaseutujuuret vahvistettiin taas vuodeksi, satulaan kiivetessä iloitsee miten osaa ja nauttii yhä ja tentteihin lukiessa oppii kyseenalaistamaan stressin pois. Miten suurta onnea tuokaan, kun kirjoittaa seuraavan viikon kalenterin systemaattisen täyteen ja aikatauluton ikuisuusloma loppuu änyyteenyt. Oli se hyväksi mutta hyväksi on tämä syksykin. Mä oon valmis hymyilemään sulle enemmän kuin vuosi sitten jaksoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti