elämä ehdikään vaiheeseen vakavaan

Lakkikuu numero yhdessä päivä jäljellä, uimakertoja takana 16, purjeet nostettu viikottain. Rutiinit sillä mallilla että penikat heräilee ja vihervuoret nousee. Syreeni ja tuomi kukkii. Kiekko lentää. Yksi läksi Afrikkaan, helle-ennätykset poksahtelevat kotimaassakin. Kaverit lähellä, Vihtikin, haaveet tarkentuu, kyllästyksiä ja pärskähdyksiä, tulevassakin juttuja joista napata kiinni. Kesä niin oiva.

Jollekin sanoinkin, miten nyt on se aika, mihin tuntuu että moni vuosi aiemmin on tähdännyt ja juuri nyt ei ole kiire siirtyä eteenpäin, ei tahtoa taaksepäin. Sen tajuaa varsin selvästi, että tässä on juuri se, missä haluaa olla nyt. Näitä kuukausia, just näitä.

out on the verge

 20.5. ja pakolliset "toukokuu on vuoden kruunu ja voikukkiin ei kyllästy" -kuvat.

on vaihtoehtoja kaks

Ei menty Hakaniemeen mut vaihtoehtoja kaks, kyllä tai ei kesäilloille ja ensimmäiselle kesäyölle, kun oli lämmin lahdesta niemestä saareen, kaupunkifillarit ja sitä ennen keskusta-Opel ja Kustaanmiekka. Hommia kasaantuu mut ympärillä on edelleen helteinen toukokuu ja lempiporukkaa. Äitienpäiväpäivällä laukkailtiin ponin kanssa hiekkateitä ja mentiin metsään, äitejäkin juhlittiin kunnes kaupungin hetket kiskoi mukaan.

parasta just nyt

Ootteko kuulleet toukokuusta ja lauantaipäivistä? Kuultiin ja ajeltiin Raaseporiin, keksittiin Uikkusaari mutta ei mustakurkku-uikkua.