Aina kannattaa lähteä pohjoiseen. Yöjunalla Lappi on lähellä ja Onnibussilla niin puuduttavan kaukana (tuhat kilometriä julkisilla päivässä, goals?). Viihdyttiin, ei tullut nälkä ei kylmä, laulettiin ja laskettiin kilometrejä ihan väärin. Liftausneitsyys meni (en ehkä suosittele alottamaan lokakuisesta Äkäslompolosta mut toimi se niinkin) ja puhuttiin meistä muttei itketty ei vielä. On tuolla joku hyvä ja rauha, mikä etelässä ei, ja etelässä joku rytmi ja tahti, mitä oppii arvostamaan nuotioiden, kotien ja makuupussiöiden myötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti