joten ylös ja sitsaa lakin takii

Tää kevät on ollut niin kiva, apilakaipuusta huolimatta, ja tällä viikolla se jatkuu entistä huikeampana: wappu! Meijän flamingokerho on pelkkää rakkautta, niin lempparityyppejä niin monta ympärillä ja kaikilla maailman hienoimmat haalarit yllä. Ylilyöty kiltisilmo 4:15, yön pikkutunneilla ryömittyjä labyrinttejä yliopiston uumenissa, vesiviikko ja testudo hermanni hermanni. Tänään leikittiin ja tanssittiin Lastenlehdossa ja tilattiin avogadron verran polkuveneitä kolmella eurolla samalla miljardööreiksi muuttuen. Ollaan limbossa, fuksi kuoli ja teekkarius koittaa viikon päättyessä jos niin suodaan.

Lääkisfiilis oli tiistaina korkea mutta muun ajan matala, usko loppui mutta stressaus ei alkanut, ensi vuonna uudestaan kai sitten vaan, onneksi välissä on hyvä tovi palautua ja jatkaa sitten uudella innolla. Edelleen toivon, että olisi tuuria, mutta järki sanoo että tuskinpa. Voi.

Eksyn Kustavin kunnan kotisivuille ja koirat taistelee kepeistä, wapun myötä pitää jaksaa enemmän eroa karvaisista kuin sydämelle olisi hyvä. Tallinnasta Ateenaan pääsisi kahdessa vuorokaudessa.

pupu

Pihapupu kaupunkiluonnon ilmentymänä varasti läsnäolollaan puolitoista tuntia lukuaikaa, ei sillä että sitä varmaan olisin kumminkaan lukenut. Ihmeellinen suloinen otus.

you make the rocking world go round

Kevät on ihana, lukeminen on kivaa ja wappu alkaa just. Haalarit laitettu kuntoon ja unirytmiä käännelty, fuksi kuollut ja välitilaan siirrytty, kesä edelleen tyhjä. Siinä päällimmäiset.

siitä kiittää en voi koskaan tarpeeksi

(c) A

(c) A

Lauantai-iltana oli perinteinen pääsiäiskokko, kun kaikki ystävät kerääntyvät vuosi toisensa jälkeen yhteen, ollaan herttuoita ja suurlähettiläitä ja hiljennytään välissä messuun juhlimaan ylösnousutta Kristusta.

A= Aki Sahrman

tee sitä missä sulle on järkee

Lauantaina oli jäätävän kylmä, aurinko paistoi ja taivaalta tuuli lumihöytyviä. Totesin mun olevan vuosien kokemuksen myötä jo perin taitava itselaukaisinkuvaaja ja kameran zoomin olevan riittämätön töyhtöhyypille, jotka yhdessä jänisten kanssa on palanneet pelloille.

sitä leijuu hetken siinä, kaiken yllä

(c) A

(c) A

(c) A

(c) A

(c) A

Perjantaina mentiin takametsiin leikkimään (vielä yheksältä on valoa!) ja mietittiin, että elämässä varmaan parasta on pienet hetket, ne, kun voi ajaa kotiin hämärtyvässä kevätillassa kymmeniä kilometrejä kiertäen kotikunnan pohjoisrajat ja rakastua taas kerran sen peltoihin ja metsiin ja puhua isoja ja pieniä. Tutkia, minne tie 133 vie. Väsyttää koirat niin, että pentukaan ei kilju kotimatkalla lainkaan. Niin klisee et pienet hetket on juttu, mut kliseet on kovin usein totta.

A = Aki Sahrman

joka pysäkillä ootan sua kyytiin

Mun koirat on söpöjä.

Helsinki on kiva.

Täällä on kevät ja Pariisin sama vaikka Suomessa ollaankin. 

Vihreet voitti vaaleissa jee <3

Mä ajattelen taidetta ja miellän elämänkin siksi. Kokonaisen torstain olin vaan kotiseuriksella tuttujen aikuisten seassa, myös heräteostelemassa kirppiksellä, (edelliskerta kesän lopulla). Kokonaiset viisi tuntia lauantaita tein monivalintoja. Toissa maanantaina käveltiin koirien kanssa Meilahdesta Lauttasaareen ja eilen maanantaina heitin talviturkin kolmesti Otaniemen merenlahteen. Valmennuskurssilla meillä on Helsinki-nelikko, josta mulla on hyvä tunne että onnistutaan kaikki. Ja oon ylpeä kun vieläkään en stressaa pääsykoetta (vaikka haluan sisään ihan superhyperpaljon oikeesti). Viime viikolla ikävöin apilaa kyyneleet loppuun ja lisääkin, onneksi alkava viikko on antanut enemmän tilaa helpommille tunteille, huh. Kakkoskotona oli pehmeämpää sitten ties minkä, mietittiin nimimakuja.